Elikkä nyt siitä keikasta. iskä ja mä siist käytiin kattoon bon jovia olympiastadionilla perjantaina. oikeastaan äidin ja isin piti mennä kahestaan, mut äippä joutu menee veljen kaa käsipalloturnaukseen ruotsiin. ja un me ei saatu lippuja myytyä, nii isä kysy et lähenks mukaan. ja tietty, koko mun ikäni ku oon kasvanu tässä talossa nii tääl on soinu bon jovi aina ku mutsi on siivonnu.
elikkä lähdin fajjan mukaan, eka käytiin syömässä hesessä - omnomnom, fast food - ja sitte dösällä sisään stadii. onnistuttiin olemaan siellä hyvissä ajoin, liikenne ei ollu viel ees ehtiny puuroutuu.sitte hengattii siellä satdikalla ennenku keikka alko. en todellakaan lämmenny lämppäresistä, joten vietin 25 min ajasta vessa jonossa.
mut keikka oli mahtava, keskikohta toki hieman tuuruttava ku en biisejä oikeen tunnistanu&&tietänyt. mutta sitten nää kolme-nelä vikaa biisii takasi huudon jälkee oli ihan jees, paras oli viimenen living on a prayer ku taivas avautu ja kaato vettä mejjän niskaa. sitten lähettii vaivatta - tämä on suuri ihme -himaan bussilla.
Elikkä semmonen perjantai mulla, nyt jatkuu loma huomenna siivouksen merkeissä, maanantaina saan vihdoinkin nähdä saran, ja tiistaina tony tulee meille. on ollu ikävä toista ku se on ollu ny matkalla viikon :(
ja hiffasin sellasen asian etten oo lukenu pitkään aikaan kirjoa, ja nyt on jotenki kauhee ikävä sitäkin juttua. pitää skarpata hieman c;
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti